Tiedätkö tunteen, kun joku sanoo jotain, mutta unohdat sen saman tien. Keskustelu etenee, ja kysyt asiaa, joka käsiteltiin 10 minuuttia sitten. Huomasin tämän itsessäni ja se jäi vaivaamaan – etenkin siksi, etten lopuiksi muistanut juuri mitään.
Päätin selvittää, mistä oikein on kyse. Löysin Gloria Markin teoksen Attention Span, joka avasi aivosumua tavalla, josta tunnistin omat tapani hämmästyttävän selvästi. Sen jälkeen olen katsonut omaa keskittymistäni aivan uudesta kulmasta.
Mitä aivosumussa tapahtuu oikeasti
Psykologi Gloria Mark on tutkinut ihmisten keskittymistä yli 20 vuoden ajan. Hänen tutkimustensa mukaan aika, jonka vietämme yhdellä näytöllä ennen seuraavaan siirtymistä, on lyhentynyt rajusti: vuonna 2004 se oli keskimäärin noin 150 sekuntia, vuonna 2012 enää 75 sekuntia ja nykyisin mediaani on noin 40 sekuntia.
Miksi keskittyminen katkeilee
Keskittyminen katkeilee, koska siirrymme jatkuvasti tehtävästä toiseen sekä tietokoneen ja puhelimen eri näyttöjen sekä sovellusten välillä. Osa keskeytyksistä tulee ulkoa, mutta suurin osa on itse aiheutettuja. Ne eivät ole vain katkoksia, vaan ne muuttavat koko ajattelun rytmin. Harva tulee ajatelleeksi, että alkuperäiseen tehtävään palaamiseen kuluu keskimäärin noin 25 minuuttia, koska tänä aikana huomio on ehtinyt siirtyä useisiin muihin tehtäviin, jolloin myös alkuperäisen työn ajatusketju on katkennut.
Kun lopulta palaat alkuperäiseen tehtävään, sinun täytyy taas:
- palauttaa mieleen, mitä olit tekemässä,
- muistella, mihin jäit,
- aktivoida uudelleen työmuisti kyseiseen tehtävään.
Mark käyttää tähän vertauksena valkotaulua: kun tehtävää vaihdetaan, se on sama kuin pyyhkisi taulun ja aloittaisi taas alusta. Ja kun tämä tapahtuu kymmeniä kertoja päivässä, syntyy se sumuileva olo. Se ei ole muuttumista tyhmemmäksi. Se on ylikuormaa, jota ei enää pysty käsittelemään.
Pitkä, rauhallinen ajattelu vaikeutuu, kun mieli oppii olemaan koko ajan valmiina seuraavaan keskeytykseen. Tämä ei koske vain yhtä sukupolvea tai tiettyä sovellusta joka sen aiheuttaisi, vaan meitä kaikkia.
Aivosumu ei johdu vain kännykästä tai somesta
Helpoin tie on syyttää kännyköitä ja somea, mutta Markin tutkimus nostaa esiin paljon kiinnostavamman ilmiön: opitun tavan. Keskeytämme itseämme jatkuvasti myös ilman ulkoista ärsykettä. Kyse ei siis ole vain digiympäristöstä, vaan siitä, miten olemme oppineet toimimaan siinä — ja juuri se tekee asiasta hankalamman korjata.
Miltä aivosumu ja keskittymisvaikeus tuntuvat kehossa?
Mark käyttää tästä ilmaisua kinesteettinen tapa olla maailmassa. Sillä hän tarkoittaa tapaa, jossa keho ja mieli ovat tottuneet jatkuvaan liikkeeseen ja nopeaan reagointiin. Huomio siirtyy herkästi, koska olemme valmiustilassa jo ennen seuraavaa ärsykettä. Siksi pysähtyminenkin voi alkaa tuntua oudolta tai epämukavalta.
Aivosumua voi helpottaa opettelemalla huomion hallintaa
Hyvä uutinen on, että aivosumua voi vähentää. Se ei vaadi elämän mullistamista, vaan opettelua hallita omaa huomiota, mihin sen kulloinkin kohdentaa ja milloin antaa sen levätä. Lue, miten keskittymistä voi parantaa arjessa. Olen koonnut konkreettisia keinoja, joilla omaa huomiota voi opetella hallitsemaan.
Tiivistelmä
Aivosumu ei useimmiten kerro siitä, että ihmisessä olisi jotakin vialla. Se kertoo siitä, että huomio on ollut liian pitkään hajallaan.
Kirjoittaja: Marlena Tuomela on ratkaisukeskeisen taideterapian ohjaaja ja bloggaaja, joka tarkkailee arkea luovan prosessin ja digitaalisen ympäristön rajapinnassa.
Lähteet:
Mark, Gloria (2023). Attention Span: A Groundbreaking Way to Restore Balance, Happiness and Productivity.
Singularity Podcast: Understanding Attention in the Digital Age – Gloria Mark.
Attention Span -kirjaa ei ole saatavilla suomennettuna. Kirja on kuitenkin helppolukuista englantia. Yllä olevasta podcastista on sivulla transkriptio, jonka voi kätevästi selaimessa kääntää suomeksi.
Lisää kommentti
Kommentit