Miten keskittymistä voi parantaa?

Tuttu tilanne.

Avaan koneen.

Kirjoitan ensimmäisen lauseen, mutta muistankin, että minun piti tarkistaa yksi asia. Sitten toisen. Yhtäkkiä olen jo kolmannessa välilehdessä enkä enää muista, mitä olin alun perin tekemässä.

Päivä kuluu, eikä mikään tunnu valmistuvan. Ajatukset katkeilevat. On väsynyt olo, mutta ei oikein osaa sanoa, mitä sai aikaan.

Tätä kutsutaan usein aivosumuksi.

Miksi keskittyminen katkeilee

Keskittyminen katkeilee, kun vaihdamme tehtäviä tiheään ja keskeytämme tekemistämme usein. Keskeytykset eivät ole pelkkiä pieniä taukoja, vaan ne muuttavat koko ajattelun rytmiä. Harva tulee ajatelleeksi, että alkuperäiseen tehtävään palaaminen voi viedä keskimäärin noin 25 minuuttia. Siinä ajassa huomio on jo ehtinyt siirtyä moneen muuhun asiaan, ja alkuperäisen työn ajatusketju on katkennut.

Kun palaat lopulta siihen, mitä olit tekemässä, joudut jälleen:

• muistamaan, mikä tehtävä oli kesken,
• hahmottamaan, mihin kohtaan jäit,
• suuntaamaan työmuistisi uudelleen samaan tehtävään.

Kun näin tapahtuu päivän aikana kymmeniä kertoja, seurauksena on sumuinen olo. Lue, mistä aivosumussa on kyse. Kyse ei ole siitä, että ihminen olisi muuttunut tyhmemmäksi, vaan siitä, että kuormitusta kertyy enemmän kuin mieli pystyy käsittelemään.

Miten keskittymistä voi parantaa ja aivosumua vähentää

Keskittymistä voi parantaa tunnistamalla oman vireystilan, huomaamalla omaehtoiset keskeytykset ja sallimalla itselleen tavoitteetonta, palauttavaa tekemistä.

Keskeinen ajatus on, että olennaisinta ei ole hallita tehtäviä vaan ymmärtää omaa huomiotaan. Kuulostaa epämääräiseltä, mutta tarkoittaa konkreettisia asioita.

• Tunnista oma rytmisi. Huomio ei ole tasainen, vaan se vaihtelee päivän, viikon ja vuodenaikojen mukaan. Mieti, milloin ajattelet kirkkaimmin ja milloin olet levoton. Suunnittele tehtäviä oman rytmin mukaan ja jätä itsellesi myös laiskoja hetkiä silloin, kun vireystasosi on matala.
• Huomaa keskeytykset, erityisesti omaehtoiset. Kun vaihdat tehtävää ilman selvää syytä, käyt “nopeasti katsomassa jotain” tai etsit helpompaa tekemistä, rakennat samalla aivosumua. Näissä hetkissä itsekuria kannattaa harjoittaa: pysähdy hetkeksi kun huomaat keskeytyksen ja kysy, mitä olet oikeastaan tekemässä ja onko keskeytys välttämätön.
• Suunnittele keskeytys etukäteen. Jos tehtävä pitää jättää kesken, kirjoita ylös, mihin jäit ja mikä on seuraava pieni askel. Silloin palaaminen ei ala tyhjästä.
• Salli palauttavaa tekemistä. Tee vapaa-ajalla jotakin, mistä oikeasti pidät, ilman että sen tarvitsee johtaa mihinkään. Käsityöt, maalaaminen, piirtäminen tai kävely eivät ole ajan tuhlausta, vaan juuri sellaista tavoitteetonta ja palauttavaa tekemistä, jota jokainen tarvitsee.

Paluu keskittyneempään ajatteluun alkaa tästä

Opittavaa tulee jatkuvasti lisää. Yhtä tärkeää olisi oppia tunnistamaan, mihin oma huomio ja jaksaminen juuri nyt riittävät.

Minullekin tämä on vielä keskeneräistä. Joskus pakotan pysäyttämään itseni ja kysyn, mitä oikeastaan teen juuri nyt ja mihin huomioni on kiinnittynyt. Toisinaan jo pieni hetki riittää selkeyttämään ajatuksen, mutta joskus taas on viisainta vain nousta pois tietokoneen, kännykän ja iPadin ääreltä. Menen ulos tai teen jotain, jossa ajatukset saavat vain olla.

Meillä jokaisella on omat, yksilölliset voimavaramme. Huomio jakautuu väistämättä moneen suuntaan, ja arki on jokaisella erilainen. Siksi kannattaa harjoitella tunnistamaan, mihin oma jaksaminen juuri nyt riittää ja mihin antaa huomionsa kiinnittyä.

Tiivistelmä

Kun arjessa huomaa keskeytykset, tunnistaa oman vireystilan ja antaa itselleen luvan palauttavaan tekemiseen, keskittymiselle syntyy taas enemmän tilaa.