Kun ruutuaika huolestuttaa – kuinka reagoida hermostumatta?

Mieleen pulpahtelee kysymyksiä: onko ruutuaika riistäytynyt meillä käsistä? Mitä tenava oppii videoilta?  Jääkö vuorovaikutus muiden lasten kanssa liian vähäiseksi?

Kun kavereita käy kylässä, niin silloinkin he mielellään yhdessä nököttävät kännyköiden parissa. Vaikka se on yhdessä olemista, pohdin, voisiko tekeminen olla muutakin. Samalla kuitenkin ymmärrän, että tämä on osa nykyajan lapsuutta – digitaalisuus on läsnä kaikkialla, ja siinä on hyvätkin puolensa.

Ruutuaika – pelkkää kontrollia?

Olen huomannut, että usein vanhemmat jumiutuvat ajattelemaan ruutuaikaa ja keskitytään monesti vain siihen, kuinka kauan lapsi viettää aikaa ruudun ääressä. Perinteinen näkökulma on tiukat aikarajat: "Kaksi tuntia päivässä riittää."

Todellisuudessa, vanhemman pitää nähdä kännyköiden ja muiden laitteiden tarjoamaan sisältöön. Mitä lapsi tekee ruudulla, mitä hän oppii, ja miten digimaailma vaikuttaa hänen elämäänsä? Rajoitusten sijaan on tärkeämpää laatia säännöt ja tavoitteet, jotka pohjautuvat ymmärrykseen, minkä tyyppisen sisällön parissa aikaa vietetään.

Miten tutustut lapsen mediankäyttöön

Muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla on paljon tietoa perheen eri-ikäisten lasten tasapainoiseen media-arkeen. Tieto on välttämätöntä, koska digitaalinen media on jokapäiväinen osa lasten elämää ja kasvuympäristöä. Digitaalisella medialla viitataan kaikkeen televisiosta ja sosiaalisesta mediasta peleihin, eri sisältöihin ja alustoihin. Tämän runsaan mediaympäristön keskellä vanhemmat joutuvat pohtimaan, miten voi parhaiten tukea lapsen medialukutaitoja ja auttaa löytämään tasapainon useiden laitteiden ja kanavien keskellä.

Olen koonnut tähän blogiin helpoimmat tavat, miten voit hektisessä arjessa huomioida lasten mediakäyttöä hermostumatta. Helpotukseksi voin kertoa, että sinun ei tarvitse seurata kaikkia uusimpia pelejä ja sovelluksia. Tärkeintä on, että olet utelias ja haluat ymmärtää, millaista lapsen media-arki on. Myönteisesti juttelemalla saat selville, mitä eri sovellukset ja kanavat tarkoittavat lapselle – ei vain mediataitojen näkökulmasta, vaan myös siitä, miten ne vaikuttavat hänen kokemuksiinsa. Ymmärtäminen on avain avoimeen keskusteluun. Kun ymmärrämme toisiamme, kuuntelemme paremmin ja suhtaudumme asioihin silloin avoimin mielin.

Muistathan - jokainen lapsi on erilainen

On hyvä muistaa, että jokainen lapsi käyttää mediaa eri tavalla, eikä vertailu toisiin auta. Lapsen temperamentti ja persoonallisuus vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hän suhtautuu digitaalisiin sisältöihin. 

Lapsen sosiaalisuus on myös tärkeä tekijä. Ulospäinsuuntautunut lapsi saattaa viettää paljon aikaa viestitellen kavereidensa kanssa tai katsoen videoita, joita kaveripiirissä jaetaan. Hänelle digitaalinen maailma on sosiaalisen vuorovaikutuksen jatke. Sen sijaan introvertti lapsi saattaa käyttää mediaa omana rauhoittumisen tilanaan ja keinona paeta hetkeksi arkielämän hälinää. 

Lisäksi lapsen keskittymiskyky, oppimistyyli ja tunne-elämä vaikuttavat mediakäyttöön. Joillekin lapsille voi olla haastavaa lopettaa pelaaminen tai videon katsominen, jos he tempautuvat helposti mukaan ja menettävät ajan tajun. Toiset taas osaavat luonnostaan rytmittää tekemisensä ja siirtyä sujuvasti muuhun puuhaan, kun ruutuaika päättyy. 

On myös tärkeää huomata, että median käyttö voi palvella lapsen omia tarpeita tietyissä tilanteissa. Väsynyt tai stressaantunut lapsi saattaa hakea ruudulta lohtua tai hetkellistä irtaantumista. Sen sijaan innostunut ja utelias lapsi voi käyttää mediaa välineenä oppimiseen ja luovuuden ilmaisemiseen.

Luontevin tapa olla mukana lapsen digitaalisessa maailmassa

Kysy lapselta, mitä pelejä hän pelaa, mitä videoita katsoo ja miksi ne kiinnostavat. Näytä aitoa uteliaisuutta. Tämä ei tarkoita, että sinun täytyy ymmärtää kaikkia trendejä, mutta lapselle on tärkeää, että hänen kiinnostuksen kohteensa otetaan tosissaan.

Alakouluikäinen lapsi kertoo usein mielellään mistä peleistä hän pitää ja mitä sovelluksia käyttää. Vanhemman suhtautumisella on suuri merkitys, kun lapsi haluaa jakaa kokemuksiaan. Kun keskustelut ovat arkisia, on lapsen myös helpompi kääntyä aikuisen puoleen ikävissäkin asioissa.

Avoin ja luonteva keskusteluyhteys tukee parhaiten lapsen kasvua ja mediataitoja. Osoita lapselle, että arvostat hänen taitojaan ja osaamista. Anna lapsen välillä opettaa myös sinulle uusia asioita, ja siten kannustat häntä myönteisesti mediankäyttöön.

3 vinkkiä mistä voit jutella lapsen kanssa median käytöstä

Mediankäytöstä jutteleminen on helpoin tapa luoda avoin ilmapiiri syyllistämisen sijaan. Tässä muutamia helppoja kysymyksiä, joilla nopeasti pääset alkuun: 

1. Kysy, mitä hän tekee mieluiten puhelimellaan.

Lapselle puhelin ei ole vain viihdettä – se voi olla myös väline pitää yhteyttä kavereiden kanssa, ilmaista itseään tai oppia uutta. Kysymällä saat selville, mikä häntä innostaa ja mitä hän arvostaa digimaailman tarjoamassa sisällössä. 

2. Mitä peliä hän pelaa mieluiten?

Pelit voivat paljastaa paljon kiinnostuksen kohteista. Onko hän esimerkiksi strategiapelien ystävä, joka tykkää ratkaista ongelmia, vai innostuuko hän nopeatempoisista seikkailupeleistä? Kysy myös, miksi hän pitää juuri siitä pelistä – se voi avata uusia näkökulmia lapsen ajatteluun ja mielikuvitukseen. 

3. Kuka on hänen suosikkitubettajansa? Mikä tekee tubettajasta niin hyvän?

YouTube on monelle lapselle tärkeä. Kysymällä suosikkitubettajasta voit oppia, millaista sisältöä lapsesi seuraa ja mitä arvoja hän pitää tärkeinä. Onko tubettaja hauska, opettavainen vai kenties samaistuttava? Keskustelu voi myös olla hyvä tilaisuus puhua sisällön luotettavuudesta ja kriittisestä medialukutaidosta. 

Keskustelujen kautta on helppo rakentaa luottamusta ja ymmärtää paremmin lapsen maailmaa. Jokaisella lapsella on oma tapansa oppia, viihtyä ja rentoutua. Ja juuri tämä on se juttu, avain, jonka löytämisellä ja ymmärtämisellä voi rakentaa tasapainoisen suhteen mediaan – ja lopulta lapsi itseensä.