Olemme eläneet hyvinvointivaltiossa niin kauan, että ymmärrämme eriarvoisuuden usein tarkoittavan lähinnä tuloeroista johtuvaa heikkoutta. Ajattelemme myös, että yhteiskuntamme tarjoaa meille kaikille työkalut elämän rakentamiseen varallisuudesta tai alueellisista eroista riippumatta.
THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) määrittelee eriarvoisuuden sosioekonomisen aseman kautta, joka koostuu aineellisista voimavaroista ja edellytyksistä, joita tarvitaan niiden hankkimiseen. Voimavaroihin kuuluvat tulot, omaisuus ja asumistaso, ja edellytyksiin puolestaan koulutus sekä sijoittuminen työelämään. Eriarvoisuuskeskustelussa avainasemassa ovat tuloerot, mutta on tärkeää muistaa, että tulot ja varallisuus ovat seurausta mahdollisuuksista, valinnoista ja myös hyvästä tuurista.
Mahdollisuudet
Olemme tottuneet ajattelemaan suomalaisen yhteiskunnan perustaksi tasavertaiset mahdollisuudet. Ajattelemme myös, että yhteiskuntamme tarjoaa meille kaikille työkalut elämän rakentamiseen varallisuudesta tai alueellisista eroista riippumatta. Olemme eläneet hyvinvointivaltiossa niin kauan, että ymmärrämme eriarvoisuuden usein tarkoittavan lähinnä tuloeroista johtuvaa heikkoutta. Suhtaudumme yhteiskuntajärjestelmäämme arvomaailmana, joka rakentuu luottamuksen, tasa-arvon, rauhan ja järjestyksen varaan.
Digi- pandemia- ja ilmastopolitiikka
Digi-, pandemia- ja ilmastopolitiikka ovat tuoneet uusia tuulia eriarvoisuuteen johtavalle tielle. Ne sisältävät oikeudenmukaisuuskysymyksiä, koska vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti sekä alueellisesti että ihmisten kesken. Koronakriisi vauhditti teknologian käyttöönottoa ja paljasti samalla digikuilun. Ilmastokriisi vaikuttaa arkeen monin tavoin, esimerkiksi liikkumisen kautta. Erona aiempaan onkin, että eriarvoisuus voi tulla yllätyksenä, eikä tähän ole voinut itse vaikuttaa.
Teknologia ja digitalisaatio
Kaupunki, maaseutu, kulttuuri, sosiaaliset yhteisöt, mitä tahansa, kaikkia näitä yhdistää nopeasti kehittyvä teknologia. Tärkein kehitysaskel tulevaisuuteen onkin EU:n valtava panostus nopean digiverkon rakentamiseen. Teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa elintason ylläpitämisessä ja sopeutumisessa ilmastokriisin aiheuttamiin muutoksiin. Nopealla digiverkolla varmistetaan alueiden yhdenvertaisuus, koska digitalisaation ulkopuolelle jääminen johtaa mahdollisuuksien eriarvoisuuteen. Sen seurauksena ovat väliinputoajat.
Läpinäkyvän tiedon jakaminen on tärkein väline ylläpitää luottamusta yhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Puoluepolitiikan repaleinen ja tietoa valikoiva tapa käydä yhteiskunnallista keskustelua tulisi ajatella uudelleen. Politiikan päätöksenteolla on vaikutusta oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, ja tulevaisuuden mahdollisuuksia määritetään nyt.
Lisää kommentti
Kommentit