Tasapainoinen digikulttuuri on avainasemassa myös yhteiskunnallisella tasolla, kun siirrytään digitalisaatiosta tekoälyä hyödyntävään ympäristöön.
Digikulttuuri voi toimia voimavarana perheille
Liian usein lehtien palstoilla näkyvät otsikot älylaitteiden ja sosiaalisen median vaaroista: pelkoa lietsotaan someriippuvuudesta ja ruutuajan ongelmista. Olisiko jo aika muuttaa näkökulmaa? Sen sijaan, että demonisoidaan teknologiaa, tulisi keskittyä siihen, kuinka digikulttuuri voi toimia voimavarana perheille ja nuorille. Tämä on ollut päämääränä jo vuosikymmenten ajan, ja vihdoin olisi aika siirtyä sen toteuttamiseen myös julkisessa keskustelussa.
Jatkuvan some-pelottelun sijaan tarvitsemme empaattista keskustelua perheiden digiarjen tueksi, joka tunnistaa arjen moninaisuuden: tarpeen pitää yhteyttä, digitalisoituvat palvelut ja tasapainoilun työn ja perhe-elämän välillä. Usein tämä kaikki tapahtuu juuri älylaitteiden avulla.
Ei tarpeetonta syyllisyyttä
Avoimessa keskustelussa olisi hedelmällistä tarjota keinoja, miten digiympäristön fiksu ja luova hyödyntäminen voi vahvistaa perheen yhteistä aikaa ja tukea arjen sujuvuutta. Silloin vanhempien ja nuorten välille ei syntyisi tarpeetonta syyllisyyttä tai ristiriitoja. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä pelihetkiä, joissa vanhemmat ja lapset pelaavat yhdessä, kilpailevat tai ratkovat pulmia tiiminä. Toisaalta älylaitteet voivat olla arvokkaita oppimisen välineitä, jotka tukevat kotona kouluopetusta ja herättävät kiinnostusta uusiin aiheisiin, joista koko perhe voi oppia yhdessä. Kannustava ja avoin suhtautuminen edistää vastuullista mediakäyttäytymistä, jossa korostuvat medialukutaito ja kriittinen ajattelu.
Digitalisaatio on yksi keskeisimmistä talouskasvun ajureista
Tasapainoinen digikulttuuri on avainasemassa myös yhteiskunnallisella tasolla, kun siirrytään digitalisaatiosta tekoälyä hyödyntävään ympäristöön. Positiivisessa ilmapiirissä syntyy uusia innovaatioita ja palveluja, jotka voivat parantaa elämänlaatua ja tuoda markkinoille uusia tuotteita. Samalla voi nousta esiin houkuttelevia uramahdollisuuksia, kuten teknologia-, design- ja palvelusektoreilla, missä tarvitaan luovaa ongelmanratkaisua, digitaalista osaamista ja käyttäjälähtöistä ajattelua. Tässä kontekstissa syntyy uusia työpaikkoja, ja yrittäjyyden on mahdollista saada aivan uusia tuulia alleen. Koska digitalisaatio on yksi keskeisimmistä talouskasvun ajureista, sen täysi potentiaali saavutetaan vain, kun suhtaudumme teknologian kehitykseen rakentavasti ja positiivisesti.
Nuorten digikulttuuri
Erityisesti nuorten digikulttuuria ei voida nähdä irrallisena muusta yhteiskunnasta, sillä se on olennainen ja vaikuttava osa tulevaisuuden muotoutumista. Myönteinen suhtautuminen digikulttuuriin avaa nuorille mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin projekteihin, oppia uutta ja kehittää itseään teknologian avulla, mikä parantaa valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteita. Lisäksi myönteisyys vähentää digikulttuuriin liittyvää syyllistämistä ja ristiriitoja, vahvistaen nuorten itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihinsä. Nuorten maailmankuva, arvot ja tavat muotoutuvat ensisijaisesti perheen vaikutuksesta ja lopulta määrittävät pitkälti sen, millaiseksi yhteiskunta ja sen rakenteet kehittyvät. Tästä syystä tuki ja kannustus auttaa nuoria ottamaan aktiivisen roolin yhteiskunnan ja teknologian kehityksessä.
Avain muutokseen
Positiivinen keskustelu on avain muutokseen: sen avulla voimme rakentaa digikulttuurin, joka ei keskity uhkakuviin, vaan näkee teknologian mahdollisuudet yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Näin älylaitteista tulee hyödyllinen osa elämää, eivätkä ne ole pelkästään häiriötekijöitä. Vain positiivisessa ilmapiirissä voi syntyä positiivisia asioita.
Kirjoittamani mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjolaan
Marlena Tuomela
Lisää kommentti
Kommentit