Kuokkamiehen jäljillä – kohti tulevaisuutta 2025

Kuvassa: Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) ja Lapuan Keskustan paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen Marlena Tuomela, 14.12.2024.

Askeleita kuluvalta vuodelta – mitä vuosi 2024 opetti?

Näin loppuvuodesta on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan, mitä saavutettiin ja mitä jäi tekemättä. Aina ei sujunut, ja toisinaan tuntui, että askel vie yhden eteen ja kaksi taakse. Mutta maan hallitus kuluneena vuonna näyttäisi marssineen vain taaksepäin -samalla pakottaen muut samaan suuntaan. Vasemmiston voimattomuus, Keskustan linja sumun peitossa – ja sanon tämän keskustalaisena. Oikeiston kylmä laskelmoitu talouspolittiikka unohtaa inhimillisyyden. Keskusta on toki kuunnellut yrittäjiä ja vienyt hyviä ideoita eteenpäin, mutta halituksen tarjoamat työryhmät ja päätösten lykkääminen vuoteen 2026 eivät ole ratkaisuja – ne ovat viivytystä. Hallitus on sulkenut korvansa meiltä ihmisiltä, kuin yrittäjiltäkin. Viesti kulkee enää sijoittajilta.

Vanha isäntä toteaisi: "Astalolla olis töitä." Antti Kurvinen puolestaan innostui tarttumaan kuokkaan metaforana esittäessään vaihtoehtobudjettia pohjalaisella asenteella: ”Poliitikot eivät Suomea nosta, vaan työllistävät yrittäjät.”

Miten tästä eteenpäin?

Johtamisen inhimillinen ulottuvuus

Tunnettu amerikkalainen yritysjohtajuuden puhuja Simon Sinek, on vuosikymmenten ajan korostanut inhimillisyyden merkitystä johtamisessa. Tulevaisuutta ei voida rakentaa kylmän laskelmoidusti – tulevaisuus on enemmän kuin pelkkiä numeroita ja taloudellisia tavoitteita. Tulevaisuus on paikka, jossa meidän on tarkoitus elää, ja siksi se vaatii inhimillisiä arvoja päätöksenteon perustaksi.

Inhimillisyyden huomioiminen vaatii luovaa ajattelua, positiivista visiointia ja avoimuutta keskusteluun. On osattava katsoa yli nykyhetken kriisien ja taloudellisten paineiden sekä löydettävä rohkeita ja kestäviä ratkaisuja. Pelkkä säästötavoitteiden mantra, jota nykyinen oikeistohallitus toistuvasti esittää, ei tarjoa riittäviä vastauksia. Taloudelliset leikkaukset ilman selkeää kasvustrategiaa kaventavat ainoastaan mahdollisuuksia ja lisäävät eriarvoisuutta.

Luovuus ja visiointi haasteiden keskellä

Nykyisestä talouspolitiikasta puuttuu visio ja rohkeus. Lyhytnäköinen talousajattelu voi toki tasapainottaa budjetteja, mutta se ei luo kasvualustaa innovaatioille, sosiaaliselle hyvinvoinnille tai nuorten tulevaisuudelle. Ihmiset eivät ole pelkkiä taloudellisia nappuloita, vaan kokonaisvaltaisia yksilöitä, joiden hyvinvointi on tulevaisuuden edellytys.

Tulevaisuuden visiointi vaatii taitoa, jossa yhdistyvät rohkeus ajatella toisin ja kyky nähdä pidemmälle kuin lyhyen aikavälin hyödyt. Keskusteluissa tulisi kannustaa ratkaisuihin, jotka luovat mahdollisuuksia kaikille kansalaisille ja siten voimme tavoitella parempaa elämää. Tämä tarkoittaa, että politiikassa pitäisi painottaa investointeja yhteisiin hyvinvointia tukeviin rakenteisiin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kulttuuriin, jotka edustavat kestävämpää ja tasapainoisempaa kehitystä – pois kylmästä talousajattelusta kohti yhteiskunnan perusarvoja: tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia.

Politiikan valintojen seuraukset

Perjantai Dokkarissa 13.12 Petteri Orpo (kok.) turvautui oikeistopolitiikan myyttiseen väitteeseen, jonka mukaan puolueiden tavoitteet ovat samat, mutta vain keinot niiden saavuttamiseksi eroavat. Tämä väite ei kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua.

Myyttinen väite antaa ymmärtää, että kaikki puolueet jakavat saman yleisen päämäärän, kuten kansalaisten hyvinvoinnin tai taloudellisen vakauden, ja että poliittinen kiistely liittyy lähinnä teknisiin ratkaisuihin eikä arvoihin. Todellisuudessa puolueiden arvot ja tavoitteet kuitenkin eroavat merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi vasemmiston politiikassa painopiste on hyvinvoinnin tasaisessa jakautumisessa, kun taas oikeisto painottaa yksilönvapautta ja markkinoiden vapautta, myös silloin kun se lisää eriarvoisuutta.

Vaikka politiikan tavoite voisi olla yläkäsitteiltään yhteinen: hyvinvointi, turvallisuus ja taloudellinen vakaus, oikeistopolitiikan keinot ajavat lyhyen aikavälin taloudellista etua yksilöille ja suurille yrityksille, jolloin tällainen politiikka kurjistaa ihmisten elämää erityisesti heikommassa asemassa olevien osalta.

Oikeistohallituksen nyt tekemät leikkaukset julkisista palveluista ja hyvinvointirakenteista: koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta, on suuri riski synnyttää yhteiskunnallisia jännitteitä. Lyhyen aikavälin taloudellinen hyöty saattaa näkyä tilastoissa, mutta ei ota huomioon sitä, että eriarvoistuminen johtaa yhteiskunnan yhtenäisyyden heikkenemiseen ja pitkäaikaisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Vähävaraisempien, kuten työttömien, opiskelijoiden ja eläkkeensaajien asema heikkenee, ja hyvinvointivaltio- ja yhteiskuntarakenteen purkaminen johtaa lopullisiin menetyksiin.

Oikeistopolitiikan talousajattelu on kapea-alaista ja ei kestä vertailua yhteisöllisempien arvojen kanssa, joita me politiikan keskellä painotamme. Keskustapolitiikan ajama yhteisten hyvinvointirakenteiden vahvistaminen luo pitkäkestoisia etuja, jotka kohentavat koko yhteiskunnan elämänlaatua. Tämä on myös vähemmän haavoittuvaa lyhyen aikavälin epävarmuuksien suhteen, sillä se nojaa yhteiskunnan perusarvoihin: tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin.

Keskustan ohjelma.  "Suomi nousuun Orpon lamasta”

Digitalisaatio: kasvun ja innovaatioiden moottori

Digiympäristön merkitys positiivisena talouskasvun ajurina ei noussut riittävästi esille kuluvana vuonna politiikan keskusteluissa. Tämä on valtava riski, sillä digitalisaatio on merkittävin talouskasvun tekijä. Digiympäristö mahdollistaa innovaatioiden syntymisen, yhdistää ihmiset, yritykset ja palvelut tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Näiden innovaatioiden vaikutus ulottuu monille aloille, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja yritystoimintaan. Digiympäristö tarjoaa rajattoman verkoston, joka avaa lukemattomia mahdollisuuksia ja ratkaisuja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, työllistymiseen sekä oppimiseen.

Digitalisaation hyötyjen esiin tuominen ja sen positiivinen rooli pitäisi olla vahvemmin osana poliittista keskustelua. Tämä korostuu erityisesti nuorten kohdalla, sillä he ovat paitsi diginatiiveja, myös tulevaisuuden rakentajia. Nuoret ovat kasvaneet digiympäristössä, ja heillä on jo luontainen kyky sopeutua sen jatkuviin muutoksiin. Nuorten mukautumiskyky yhdistettynä ennakkoluuttomaan luovuuteen ja tekniseen osaamiseen on jäänyt piiloon positiivisena asiana julkisissa keskusteluissa.

Nuoret tulevaisuuden perusta

Digiympäristössä nuoret oppivat nopeasti, ilmaisevat luovuuttaan ja kokevat yhteisöllisyyttä. Koulun ulkopuolella tarjottavat mahdollisuudet, kuten taitojen kehittämiseen tähtäävät pelikerhot, pelikehitykseen keskittyvät työpajat, hackathonit tai yrittäjyysvalmennus, voivat toimia nuorten ammatillisen kehityksen ponnahduslautana. Tällaiset ohjelmat ovat loistavia vahvistamaan tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisukykyä ja innovatiivista ajattelua.

Kun digiympäristöä hyödynnetään viisaasti, se voi toimia myös inhimillisen kasvun moottorina. Se tarjoaa verkoston, joka yhdistää ja vahvistaa yhteisöjä. Politiikan keskusteluissa on tuotava jämäkämmin esiin digiympäristön positiivinen potentiaali ja tunnustettava se keskeisenä osana tulevaisuuden visiointia. Silloin on mahdollista rakentaa inhimillistä yhteiskuntaa, jossa digitalisaation tuomat mahdollisuudet hyödyttävät kaikkia.

Inhimillisyyden priorisointi

Monelle tekoäly, kuten ChatGPT, on jo tuttu. Se on loistava komppaaja, auttaa ja inspiroi, tarjoaa uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Sen voima piilee kyvyssä olla tukena ilman, että se keskittyisi rajoituksiin tai uhkakuviin. Mutta kuvitellaanpa, että ChatGPT olisi ohjelmoitu toistamaan jatkuvasti: "Kuulostaa hyvältä, mutta tiedäthän – sillä on hintansa." Tällainen lähestymistapa ei motivoi. ChatGPT olisi unohdettu, koska silloin yksipuolinen viesti tukahduttaisi luovuuden ja ratkaisukeskeisyyden.

Sama logiikka pätee yhteiskuntaan. Pelkkä säästöjen ja leikkausten korostaminen luo ilmapiirin, jossa yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä ei priorisoida. Me ihmiset emme ole pelkkiä talouden tasapainottajia tai kustannuseriä, vaan koko yhteiskunnan menestyksen kulmakiviä.

Vahva tulevaisuus rakentuu sen varaan, että me kaikki koemme merkityksellisyyttä ja osallisuutta eri yhteisöissä. Tämä tarkoittaa investointeja koulutukseen, terveydenhuoltoon, kulttuuriin ja innovaatioihin. Taloudelliset mittarit ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa hallita päätöksentekoa inhimillisyyden kustannuksella. Tekoälykin on osattu ohjelmoida palvelemaan ihmistä – miksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa voimme ohittaa ihmisten hyvinvoinnin?

Kohti luovaa tulevaisuutta vuonna 2025

Tilaan ensi vuodelle 2025 annoksen positiivista ja luovaa keskustelua lehtien palstoille – sellaista, joka ei toista vanhoja kaavoja tai etsi virheitä, vaan inspiroi etsimään uusia näkökulmia, on mukaansa tempaava ja esittää rohkeita ratkaisuja kuluneiden tilalle. Rauhan merkitystä ei voi myöskään liikaa ylikorostaa.

Toivon, että tuleva vuosi tuo mukanaan enemmän inhimillisyyttä ja kykyä asettua toisen asemaan, syvempää ymmärrystä ihmisten erilaisista tarpeista. Toivon myös rohkeampia askeleita eteenpäin kohti houkuttelevaa tulevaisuutta –vuonna 2025 voisimme olla askeleen lähempänä mukavaa yhteiskuntaa, jossa luovuus, yhteisöllisyys ja inhimillisyys ohjaavat kehitystä.

Kirjoittanut: Marlena Tuomela

www.marlenablogi.fi