Yhteisölliset olohuoneet – tulevaisuuden kaupunkikeskustan sydän

Yhteisöllinen olohuone

Kaupunkien keskustat ovat perinteisesti ostamisen ja kuluttamisen keskuksia, mutta nykypäivänä ajatusmalli kaipaa uudistusta. Tyhjentyneet liiketilat, muuttuvat kulutustottumukset ja ekologiset haasteet pakottavat pohtimaan, miten keskustat voisivat paremmin palvella ihmisiä. Miksi emme muuttaisi keskustojen roolia ostoskeskuksista yhteisöllisiksi olohuoneiksi?

Vaihtoehto sosiaaliselle medialle

Yhteisölliset olohuoneet vastaavat nykyihmisten perustarpeeseen kuulua johonkin ja olla osa yhteisöä, aivan kuten sosiaalinen media tekee digitaalisessa maailmassa. Olohuoneet tarjoaisivat fyysisen tilan spontaanille kohtaamiselle, yhdessä tekemiselle ja merkitykselliselle vuorovaikutukselle. Toisin kuin some, nämä tarjoavat aidot, kasvokkaiset yhteydet, jotka vahvistavat ihmisten hyvinvointia eri elämäntilanteissa ja tukevat arjessa.

Uusi liiketoimintamahdollisuus

Tällainen muutos avaisi uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Olohuoneiden liiketoiminta perustuisi jäsenyysperiaatteeseen, aivan kuten kuntosalit toimivat tänä päivänä. Jäsenyysmalli olisi vahva pohja liiketoiminnalle, brändäykselle ja tarjoaa skaalautuvuutta perusjäsenyydestä lisäpalveluihin. Päiväjäsenyydet palvelevat satunnaisia kävijöitä, ja palvelusetelin yhdistäminen mahdollistaisi jäsenyyden pienituloisille.

6 yhteisöllistä olohuone -teemaa ja palvelua

Listaan tähän 6 erilaista teemaa, joita ajattelen yhteisöllisen olohuoneen liikeidean taustaksi ja mitä olohuoneiden palvelut voivat pitää sisällään:

1. Luovuusteema:
   • Studiot taiteen tekemiseen, musiikin äänitykseen tai kirjoittamiseen.
   • Yhteisöllisiä kursseja ja työpajoja.
   • Varustevuokrausta, kuten kameroita, 3D-tulostimia tai ompelukoneita.
2. Hyvinvointiteema:
   • Jooga- ja meditaatiotiloja.
   • Hieronta- ja rentoutuspalveluita.
   • Ravintovalmennusta ja terveysluentoja.
3. Oppimisteema:
   • digitaalisia oppimisympäristöjä.
   • Paikkoja verkkokurssien suorittamiseen ja ryhmäoppimiseen.
   • Kielikursseja ja uravalmennusta.
4. Yhteisöteema:
   • Kahviloita ja keittiöitä, joissa voi kokata yhdessä.
   • Paikkoja, joissa järjestää yhteisöllisiä tapahtumia, kuten elokuva-iltoja tai kirjallisuuspiirejä.
   • Pelialueita, kuten lautapeli- ja e-urheiluhuoneita.
5. Perheteema:
   • Leikkialueita ja lastenhoitopalveluita.
   • Vanhemmille suunnattuja vertaistukiryhmiä ja työpajoja.
   • Perheiden yhteisiä aktiviteettipäiviä.
6. Etätyö- ja verkostoitumisteema:
   • Co-working-tiloja ja kokoushuoneita.
   • Verkostoitumistapahtumia yrittäjille ja freelancereille.
   • Teknologian tukipalveluita, kuten IT-apua ja laitevaihtoehtoja.

5 kohderyhmää ja heidän tarpeensa

1. Nuoret aikuiset ja opiskelijat:
   • Tarvitsevat inspiroivia tiloja opiskeluun, verkostoitumiseen ja vapaa-aikaan.
   • Voivat hyödyntää esimerkiksi oppimistiloja ja yhteisöaktiviteetteja.
2. Perheet:
   • Kaipaavat turvallisia tiloja, joissa sekä lapset että aikuiset voivat viihtyä.
   • Erityisesti lapsiperheet arvostavat perhepalveluita ja monikäyttöisiä leikkialueita.
3. Etätyöntekijät ja freelancerit:
   • Tarvitsevat rauhallisia työskentelytiloja ja mahdollisuuksia verkostoitua.
   • Hyötyvät teknologiatuesta ja co-working-palveluista.
4. Seniorit:
   • Haluavat paikkoja, joissa voi tavata muita, osallistua yhteisöllisiin tapahtumiin ja oppia uusia taitoja.
   • Heille tärkeää ovat esteettömät tilat ja hyvinvointipalvelut.
5. Kulttuuriharrastajat:
   • Kaipaavat tiloja taiteen, musiikin ja käsitöiden tekemiseen.
   • Voivat osallistua luovuustiloihin ja tapahtumiin.

Monipuolisia palveluja kaikenikäisille

Esimerkkinä olohuoneet voivat sisältää valvottuja leikkitiloja, askartelupajoja, viherhuoneita, virtuaali-hybriditiloja jne. Vanhemmat voivat opiskella, tehdä etätöitä tai harrastaa kun lapset ovat tutussa ja turvallisessa samassa ympäristössä samaan aikaan. Nuorille voisi olla pelialueita, ryhmätyötiloja opiskeluun ja nuorten itsensä järjestämiä tapahtumia. Aikuiset ja seniorit hyötyisivät oppimis- ja hyvinvointipalveluista, kuten käsityöpajoista, liikuntatunneista ja vain yhdessä olemisesta ja paikasta viettää aikaa ihmisten parissa. Olohuoneet houkuttelevat eri-ikäisiä ja -taustaisia, edistäen yhteisöllisyyttä ja osallisuutta samalla ennaltaehkäisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

Yhteisöllisien olohuoneiden liikeidea

Olohuoneiden liikeidea perustuisi eri teemoihin sekä palveluihin ja vahvuutena olisi keskusten kytkös ihmisten arkeen ja vapaa-aikaan. Yrittäjä voi hyödyntää tiloja eri tavoin eri aikoina, esimerkiksi aamupäivät voivat olla rauhallisempia työ- ja oppimistiloja ja iltaisin painopiste siirtyy yhteisöllisempään ajanviettoon. Olohuoneissa ihmiset voivat viettää aikaa ilman painetta kuluttaa rahaa, ja ne olisivat turvallisia ympäristöjä. Ne auttaisivat yhdistämään perhe-elämän, vapaa-ajan, työn ja harrastamisen. Lisäksi yksilölliset palvelut, kuten oppimis- ja hyvinvointipalvelut, mahdollistavat henkilökohtaisen kehityksen ja rentoutumisen ilman erillistä ajankäytön järjestelyä. Näin keskustat tukisivat kokonaisvaltaista elämänhallintaa modernissa arjessa. Lisäksi malli tukisi paikallisia pienyrittäjiä ja kulttuuritoimijoita tarjoamalla uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Megatrendit ja haasteet

Yhteisölliset olohuoneet voi liittää megatrendeihin, kuten hyvinvointipalvelujen kasvavaan kysyntään ja ihmisten haluun löytää vaihtoehtoja sosiaaliselle medialle. Jäsenyysmalli tarjoaa yrittäjälle vakaan tulovirran, mikä tekee liiketoiminnasta houkuttelevan. Haasteena on varmasti asenteiden muutos – ihmisten on opittava näkemään keskusta enemmän yhteisöllisenä tilana kuin ostospaikkana.  

Poliittinen tahto ja julkisen sektorin rooli

Vision toteutuminen vaatii taustalleen vahvaa poliittista tahtoa ja julkista tukirahoitusta tyhjentyneiden liiketilojen muuttamiseen uuteen käyttöön. Pilotointivaiheessa kaupungin rooli olisi vähentää esteitä ja madaltaa kynnystä kokeilla uutta konseptia ja mahdollistaisi kehitystyön. Tämä vaihe toimisi samalla markkinointina ja tutustuttaisi ihmiset uudenlaiseen palvelukokonaisuuteen, luoden pohjan yksityiselle liiketoiminnalle tulevaisuudessa.

Keskustojen uusi tulevaisuus

Tämä visio muuttaisi painopistettä kuluttamisen sijaan elämisen ja yhteisöllisyyden keskuksiksi. Samalla keskusta-alueet elävöityisivät, luoden kestävän vaihtoehdon nykyiselle kulutuskeskeisyydelle. Näin keskustojen rooli muuttuisi aidosti ihmisten arkea ja vapaa-aikaa tukevaksi, tehden niistä kaupungin sydämen. Suunnittelu ja toteutus vaativat rohkeutta, yhteistyötä ja innovatiivista ajattelua, mutta tulokset voisivat olla mullistavia niin kaupungeille kuin niiden asukkaille.

Kirjoittanut: Marlena Tuomela

Oma pohdinta

Nyt, kun olen kirjoittanut blogin, mieleeni nousee kysymys: miksi olemme tottuneet ajattelemaan kaupunkien keskustoja vain ostamisen ja kuluttamisen paikkoina? Eikö niillä pitäisi olla myös toisenlainen rooli, joka vastaisi paremmin ihmisten nykyisiin tarpeisiin?

Ajatellaanpa esimerkiksi suurempia kaupunkeja, kuten Turkua, Tamperetta tai Helsinkiä. Näissä kaupungeissa erityisesti nuoret aikuiset viettävät aikaa ravintoloissa ja kahviloissa, usein vain istuskellen läppärinsä kanssa. Siellä he tekevät töitä, opiskelevat tai viihtyvät ystävien seurassa – tai jopa yksin, mutta silti muiden ihmisten ympäröimänä. Tämä tapa, joka yhdistää sosiaalisuuden, työn ja vapaa-ajan tuntuu niin luonnolliselta, että se herätti alun perin minulla ajatuksen: miksei tällainen ympäristö voisi olla olemassa vielä laajemmin ja paremmin suunniteltuna?

Juuri tällaisen yhteisöllisen olohuoneen konsepti tuntuu nyt itsestään selvältä, kun olen tämän saanut kirjoitettua. Olohuone ei olisi vain kahvila, vaan monipuolinen tila, jossa voisi tehdä töitä, viettää aikaa lasten kanssa, oppia jotain uutta tai vain nauttia toisten ihmisten läsnäolosta ilman pakkoa ostaa mitään. Ainakin meidän perheellemme – yhden lapsen arjen keskellä – tällaiselle olohuoneelle olisi varmasti käyttöä. Se voisi olla paikka, jossa yhdistyvät perhe-elämä, ystävyys, vapaa-aika ja pienet irtiotot arjesta ilman monimutkaista suunnittelua.

Ehkä on aika kyseenalaistaa perinteiset käsitykset keskustojen tarkoituksesta ja miettiä, miten ne voivat ja pitäisi aidosti tukea elämäämme.