Luova, luovempi, Lapua

Mindful Doomscrollaus – rentoudutaan sohvalla selaamalla loputonta negatiivisten uutisten virtaa, mikä lopulta johtaa stressiin ja ahdistukseen. Mutta onko elämä digin ulkopuolella kummempaa?

Jos olisin optimisti, voisin nähdä terveyspalveluiden supistamisen merkkinä kansanterveyden kohentumisesta, sosiaaliturvan leikkaukset ihmisten lisääntyneenä omavaraisuutena ja koulutusresurssien vähentämisen nuorten valmiutena itsenäiseen oppimiseen.

Sarkasmin takaa voi kuitenkin löytää aidon mahdollisuuden. Se vaatii hieman luovaa ajattelua ja kykyä yhdistellä erilaisia ajatuksia ja kokemuksia. Ihmiset kaipaavat nyt enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, kun arjen palvelut siirtyvät verkkoon. Siksi luovat ja osallistavat ratkaisut ovat tulevaisuuden avain. Kyläkulttuuri tekee paluuta uudistetussa muodossa, hyviä esimerkkejä ovat yhteisökorttelit Kotikatu365 ja Tohlopin Käräjätörmä Tampereella. Näissä yhdistyvät asuminen ja palvelut kaikille ikäryhmille.

Yhteisöllisissä palveluissa mahdollisuus

Yhteisöllisiä palveluja tulisi kuitenkin kehittää kaikkien saataville, ei vain rajatuille ryhmille. Tarvitaan palvelukokonaisuuksia, jotka sisältävät lapsille ja nuorille turvallista ja valvottua tekemistä, ikäihmisille osallistavaa toimintaa sekä aikuisille paikan esimerkiksi etätyöhön ja rauhoittumiseen. Arjen kohtaamisia ja yhteyksiä eri sukupolvien välille – vastaus yksinäisyyteen, turvattomuuteen ja osattomuuteen.

Yhteisölliset palvelut ovat myös liiketaloudellinen mahdollisuus. Ne voivat työllistää, tarjota kuntouttavaa työtä ja toimia osana erilaisia oppimispolkuja yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteisöllisyyden kehittäminen ei ole vain sosiaalinen investointi, vaan myös taloudellisesti järkevää.

Toivon, että Lapua tarttuisi mahdollisuuteen ensimmäisten joukossa. Yhteisöllisyydestä rakennetaan kestävää hyvinvointia, jossa jokainen sukupolvi löytää paikkansa ja kokee kuuluvansa joukkoon. Samalla vahvistamme luovaa ajattelua, joka on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. 

Oma pohdinta

Mietin, että onko luova ajattelu ja maalaisjärki samakaltaista. Kielitoimiston mukaan maalaisjärki viittaa kykyyn tehdä järkeviä ja käytännöllisiä päätöksiä ilman syvällistä koulutusta tai asiantuntemusta. Se liittyy usein kokemukseen ja intuitioon ja voi ilmetä esimerkiksi tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa reagointia tai ongelmanratkaisua. Vaikka maalaisjärki ei perustu tieteellisiin periaatteisiin, se voi silti olla äärimmäisen arvokasta, erityisesti käytännön asioissa.

Luova ajattelu sen sijaan on kykyä keksiä uusia ideoita, nähdä asioita eri näkökulmista ja yhdistellä olemassa olevia asioita uudella tavalla. Luovuus liittyy usein ongelmanratkaisuun, innovointiin ja mielikuvituksen käyttöön. Luovaa ajattelua käytetään etenkin silloin, kun perinteiset ratkaisut eivät riitä tai tarvitaan uusia näkökulmia.

Yhteistä näille kahdelle käsitteelle on se, että molemmat auttavat löytämään ratkaisuja käytännön ongelmiin. Erona kuitenkin on, että luova ajattelu painottuu enemmän uuden löytämiseen ja kokeiluun, kun taas maalaisjärki suosii hyväksi havaittuja, selkeitä ja suoraviivaisia ratkaisuja. Molempia ajatusmalleja voi toki kehittää.