Lasten pelaaminen on enemmän kuin ajanvietettä

Julkaistu 20. maaliskuuta 2025 klo 16.53

Pelaaminen vaatii monenlaisia taitoja, joiden kehittyminen vie aikaa. Kyse ei ole vain motorisista taidoista, vaan myös ongelmanratkaisukyvystä, kärsivällisyydestä ja epäonnistumisten sietämisestä.

Äidin huoli

Pelaaminen on useimpien lasten arkipäivää. Mieleeni on jäänyt Face-kommentti, jossa eräs äiti kertoi, kuinka hänen poikansa turhautuu pelatessaan Minecraftia. Poika kokee, ettei osaa ja ohjain lentää. Äiti on kehottanut pyytämään kaveria pelaamaan, mutta poika ei halua. Pelkää, että muut pitävät häntä huonona ja alkavat kiusata. Äiti on tietysti huolissaan ja pyytää neuvoja. Tyypillisiä vastauksia ovat: ”Keksi pojalle muuta tekemistä, laita pihalle leikkimään.”

Turhautuminen

Turhautunut lapsi pelikoneella, on tuttu tilanne monille vanhemmille, ja asiaa kannattaa tarkastella syvemmin. Turhautuminen peleissä voi kertoa monista asioista:

Pelaaminen vaatii monenlaisia taitoja, joiden kehittyminen vie aikaa. Kyse ei ole vain motorisista taidoista, vaan myös ongelmanratkaisukyvystä, kärsivällisyydestä ja epäonnistumisten sietämisestä. Minecraft erityisesti on peli, jossa selviytymisen lisäksi luovuus ja rakentaminen ovat keskiössä. Omien luomusten vertaaminen muiden töihin voi tuntua lannistavalta tai jos selviytymis- tilassa rippaa (menehtyy) jatkuvasti.

"Jos selviytymis- tilassa rippaa (menehtyy) jatkuvasti."

Pitää olla "hyvä" heti

Sosiaalinen paine pelaamisessa on todellista. Monet lapset kokevat, että heidän pitäisi olla "hyviä" peleissä heti alusta alkaen. Tämä on epärealistinen odotus, sillä kaikki taidot vaativat harjoittelua.

Jos lapsi kokee, ettei ole tarpeeksi hyvä tai pelkää muiden arvostelevan, silloin helposti jättäytyy yksin pelaamiseen. Turhautumisen ja epävarmuuden tunteet, ulkopuolelle jäämisen tunne ja pelko voivat heijastua tunteenpurkauksina.

Vanhemman rooli tilanteessa on tärkeä. Sen sijaan, että pelaamisesta pyrittäisiin eroon, voisi olla hyödyllisempää:

  • Keskustella lapsen kanssa siitä, että kaikki aloittavat joskus ja kehittyvät omaan tahtiinsa
  • Etsiä yhdessä tubettajien striimejä pelitaitojen kehittämiseen
  • Kannustaa lasta pelaamaan ensin tuttujen seurassa tai vanhempien kanssa
  • Auttaa lasta ymmärtämään, että pelit ovat ensisijaisesti viihdettä ja hauskanpitoa varten

Pelaamisen kieltäminen tai vähättely ei ratkaise ongelmaa, vaan voi päinvastoin vahvistaa lapsen kokemusta siitä, ettei hän pärjää. Tärkeämpää olisi tukea lapsen itsetuntoa ja auttaa löytämään oma tapansa nauttia pelaamisesta ilman suorituspaineita.

Pelaaminen kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta

Pelit ovat osa lasten ja nuorten sosiaalista todellisuutta. Pelataan kavereiden kanssa ja verkossa, kehittyminen motivoi ja yksinkertaisesti pelaaminen on hauskaa.

Yhteenkuuluvuuden tunne kavereiden kanssa on pelien yhteydessä äärimmäisen tärkeää. Kun muut lapset puhuvat välitunnilla peleistä, jakavat pelikokemuksiaan ja suunnittelevat yhteisiä pelisessioita, ulkopuolelle jäämisen tunne voi olla musertava. Pelit ovat nykyään merkittävä osa lasten sosiaalista kanssakäymistä ja kulttuuria.

Pelimaailman jatkuva kehittyminen näkyy lasten keskusteluissa. Uudet päivitykset, lisäominaisuudet ja pelimaailman muutokset herättävät innostusta. Kun Minecraft tai Fortnite julkaisevat uuden päivityksen, se on monelle lapselle merkittävä tapahtuma. He odottavat malttamattomina, mitä uutta peliin tulee, ja jakavat ensikokemuksiaan kavereiden kanssa.

Uudet pelien päivitykset ovat monelle lapselle merkittävä tapahtuma.

Lapset ja nuoret pelaavat lähes kaikki ainakin joskus

Käyn seuraavaksi läpi tutkimusta, jossa selvitettiin miten lapset ja nuoret pelaavat digitaalisia pelejä, miten pelikulttuureihin osallistuminen rakentuu, ja kuinka sukupuoli ja ikä vaikuttavat näihin.

Lähteenä käyttämäni tutkimusartikkeli on saatavilla: https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/129786/89225?utm_source=chatgpt.com

Vuosilta 2019-2022 kerätyn tutkimusaineiston perusteella 11-16 -vuotiaat pelaavat ainakin joskus, suuri osa päivittäin. Iän myötä pelaamisessa tapahtuu muutoksia motiivien, sosiaalisuuden myötä. Tytöt pelaavat huomattavasti vähemmän kuin pojat iän karttuessa.

Pelaaminen on Suomessa lasten ja nuorten yleinen vapaa-ajanviettotapa ja harrastus. Pelaaminen on usein sosiaalista toimintaa, ja pelien ympärille syntyy kaveriporukoita ja harrastajayhteisöjä. 2022 -pelaajabarometrin mukaan 10-19 -vuotiaista 76% pelaa viikoittain. 3% ikäryhmästä ei pelaa lainkaan. Pelaamisen rooli on kaksijakoinen. Osa pitää pelaamista mieluisimpana harrastuksena ja osa vain ajanvietteenä.

Pelaamiseen liittyy monenlaista muutakin tekemistä. Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia tutkineiden tutkimuksissa ns. metapeleissä* pelaamiseen liittyi pelaamisen suunnittelu, strategisointi, keskustelu, tiedonhaku, luominen ja jakaminen sekä kuluttaminen. Pelaamien tapahtui kasvotusten kuin verkkoalustoilla. Harrastus oli hyvin monipuolista, pelitaktiikoiden suunnittelusta Fortnite-digipelien tanssien opetteluun.

Osallistumistavat voidaan jakaa luovaan tekemiseen, kuten YouTube-videoiden tuottamiseen tai fanifiktion kirjoittamiseen, sekä kuluttavaan osallistumiseen, kuten pelistriimien katsomiseen tai pelitiedon etsimiseen. Kuluttaminen ei kuitenkaan tarkoita passiivisuutta: striimien ja -videoiden katsominen, tiedonhaku ja peliyhteisöjen seuraaminen vahvistavat pelilukutaitoa ja kasvattaa pelikulttuurista pääomaa.

Pelaamisen motiivit

Oman rauhan saaminen ja rentoutuminen ovat yleisimmät pelaamisen motiivit. Yli puolet  pelaajista tavoittelevat omaa rauhaa pelaamalla. Myös pahan olon helpottaminen pelaamalla on yleistä mitä vanhemmasta pelaajasta kyse. Pelaaminen tunteiden hallintakeinona kasvatti merkitystään 10% tutkimuksen loppua kohden.

Kehittyminen pelaajana on yleinen motiivi, jonka merkitys kasvaa iän myötä. Kilpaileminen sekä haasteista nauttiminen näyttäytyvät lisäksi tärkeinä asioina. Vielä tätä suurempi osa (noin 60 %) pelaajista saa osaamisen ja onnistumisen kokemuksia peleistä. 

Pelejä pelataan yksin että yhdessä, tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Tutkimuksessa ei esiinny korrelaatiota masentuneisuuden tai yksinäisyyden kanssa. Yksin ja tuttujen kanssa pelataan enemmän kuin tuntemattomien kanssa. Pojille pelaaminen on tärkeämpää kuin tytöille. Tytöt pelaavat mieluiten yksin, tuntemattomien kanssa ei juuri lainkaan, kun pojista jopa puolet pelaa joskus.

Muuhun kuin itse pelaamiseen liittyvään toimintaa, kuten piirtäminen, kirjoittaminen tai cosplay harrastaminen on yhtä yleistä pojilla ja tytöillä.


Kirjoittanut: Marlena Tuomela

Lähde: https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/129786/89225?utm_source=chatgpt.com

metapeli: tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten muut pelaavat ja miten pelaaja sovittaa oman pelityylinsä siihen.

Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.