Maalla ei ole kovin montaa pihaa ilman mustaherukkapensaita. Se on vähän kuin kansallisvelvollisuus: jos on oma piha, on myös marjapuskat pihan perällä. Se tarkoittaa myös sitä, että siellä odottaa loppukesän epätoivoinen yritys olla “urhea ja perinteitä vaaliva” emäntä.
Mustaherukoiden jalo perinne
Skenaario on aina sama. Pitäisi lähteä keräämään marjoja. Pensaat seisovat rivissä kuin odottavat tuomarit: “No niin, tuletko vai et?”
Tiedän, mitä pitäisi tapahtua: reipasta kävelyä edeltävän sukupolven kuiskauksien saattelemana. Jatkuvuus, sanaton lupaus, perheelle talveksi mehua ja hilloa. Mehua, joka jo ajatuksissa lämmittää mielen ja parantaa flunssaisen koleana marraskuun iltana. Hilloa, joka saa puuron maistumaan ilman taisteluja.
Paitsi että puskien luo on yllättävän pitkä matka. Jalka ei nouse, ei kanna. Ei huvita. Ei tippaakaan. Perinteiden viitta harteilla on yllättävän raskas. Pensaatkin näyttävät lähinnä kidutusvälineiltä: marjojen varjoista lenteleviä ötököitä, oksia jotka raapivat käsivarren täyteen naarmuja, ja se loputon “pitäisi”.
Perinne on kaunis ajatuksena, mutta todellisuudessa jossain kohtaa sitä miettii: miksi en vain kävele kauppaan ja osta valmista hillopurkkia? Mutta ei. Perhe odottaa itsetehtyä mehua ja hilloa. Ja jos suomalainen nainen jotain tekee, niin pitää lupauksensa ja astelee jalouden ämpäriä kolistellen pensaiden äärelle.
Periksi antamatta voi tästäkin tehdä mukavan hetken. Kuulokkeet korville, Death Metal soimaan ja ei muuta kuin ämpäriä täyttämään. Urhea äiti, joka tietää, ettei tästä tarinasta saa sankarimyyttiä – mutta ainakin siitä saa talvella pannukakun päälle todella hyvää mustaherukkahilloa.
- M
Mustaherukkahillon resepti– klassikko talven varalle
Ainekset:
- 2–3 litraa mustaherukoita (tai se määrä minkä jaksoit kerätä) kivan lisän antaa kun korvaat 1 litran mustikoilla
- 1–2 dl vettä
- 5–7 dl sokeria (riippuen, kuinka makeaa haluat)
Ohje:
- Puhdista ja huuhtele marjat.
- Laita marjat ja vesi kattilaan. Keitä hiljalleen noin 10 minuuttia, kunnes marjat pehmenevät.
- Lisää sokeri vähitellen ja sekoita. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi, laske lämpöä, keittele miedosti ja sekoita koko ajan vielä noin 10 minuuttia.
- Kuori pinnalta vaahto pois (jos jaksat – muuten saat rustiikkisen sameaa hilloa).
- Ohjeiden ohje: Purkita kuumana puhtaisiin lasipurkkeihin. Sulje kannet heti ja käännä purkit hetkeksi ylösalaisin, jotta kannet tiivistyvät.
- Minun ohje: pakasta hyvä ihminen se, mitä saat aikaiseksi. Eikä tarvitse pelätä hometta.
Käyttö:
- Pannukakun ja puuron päälle. Sopii myös lihan kanssa, kun ei ole liian makea.
- Mehun lisänä kiisseliin.
Tai se “perinteinen lasipurkki -ratkaisu”: löydät purkin jostain homeisena ja heität pois – ja päätät, että ensi vuonna et ainakaan tee hilloa. Siis laita pakkaseen.
Kirjoittajan puskapöhinä
Lopulta mustaherukoiden äärellä ei kyseessä ole vain pieni marjankeruun taistelu, vaan sisäinen kamppailu velvollisuudentunnon ja todellisen haluttomuuden välillä. Pensaat seisovat pihan perällä tuomareina, jotka muistuttavat perinteiden painosta ja siitä, mitä pitäisi jaksaa. Ja silti juuri se, että astelen pensaiden väliin kuulokkeet korvilla Death Metal pauhaten, tekee tilanteesta minun versioni: pieni kapina perinteitä vastaan ja samalla periksiantamatonta jatkamista.
Ehkä siinä on se voima – se saa syvältä huokaisemaan, ämpäri täyttyy hitaasti ja mieli on kaupan hillohyllyllä. Mutta, sainpahan tehdyksi.
Lisää kommentti
Kommentit